seison sivussa varoen kuun katsetta kujan varjossa etsin eilisen puhetta vaikka ruohonkorren kalpeus oksettaa taittelen pesän piilotan viimeisen päiväkirjan repaleet unohdun mustaan yöhön elän kohta - luulisin
Selite:
Joskus vaan harmitus yllättää
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämähän on special-hyvää tilitystä! Tässä on särmää ;)
Tunnelma välittyy täydellisesti. Hyvää tekstiä! :)
Kauneutta sanoissa,vaikka harmitus yllätti,pidän.
kaunis
Haikea, herkkä runo
Omaperäistä ja herkkää.
Voi, anna minä elä nyt, hymyä huuliin :) Tsemiä!minä menen tekemään kotiläksyjä ja sitä valmentajalle lupaamaani runoa, ja joskus runoilen, ainakin runojasi pystyn lukemaan :) ja nauttimaan niistä, ja kaikesta muusta ihanasta :) Kiitos :)
Sivut