Keinupyrstön keikutukset

Runoilija Marle

nainen
Julkaistu:
208
Liittynyt: 27.6.2006
Viimeksi paikalla: 3.11.2024 18:12

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-



kirjoitan     
   kirjettä         nua   
       sinulle...  i      
    paperi palaa  s 
           p              
         o         n    
        r          a  
       o            t  
       k              s
       s                a
        i                k
   sanani leijailevat   a
       luoksesi. . . . r
....•´¨*•.¸¸.**:*:*:*:.•*¨`•*-*;*::*;;;**
.....•´¨*•.¸*. * «•´¨*•.¸*. *
¨*•.¸* ;*;*Pikkuaurinko***
     *.*.*.  elämäni taivaalla* :  *:*
         *:*:* sinä ystävä ;*;*;*
             *:*:*:*;`* *.¸¸.•
       ....•´¨*•.¸¸.* ¸.•*¨`•*          
  
    Värikästä syksyä!
Suosittelen:
 
Se tulee 
lähemmäs
    hiljaa

- keinupyrstö
keinuu
    keinuu

kurkistaa 
     pää 
       kallellaan

lennähtää 
kevyesti
viereiselle kivelle

ja luritellen
lohduttaa

vie
  lä

vä
  hä
    sen

- jään odottamaan
suven suloisuutta.
 
Selite: 
Mustavalkoinen pyrstönkeikuttaja "Motacilla alba"
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Pirteän iloinen runo.
Hyvin kuvattu ... nuo tavut kuin kuin askeleet ja sirahtelut...
puhumattakaan hoikasta olemuksesta pään liike, joskus myös kuin ylpeäkin ilme.
 
Puu pinosta pesään, puolapuita peipposelle, västäräkistä vähäisen tai pääskynen ei sano päivääkään.
Keväinen keikuttelija ja näin äkkiä ajatellen voisi luulla, että ne kaikki ovat naaraita. Sitä on taas ilmassa, niin ja maassa myös (keikuttelua). Niitä ihania kevään merkkejä tulee runostasi mieleen.
Peippo jo soi ja voihan, voi, pian jo riukupyrstökin tulla voi.
Kyllä tänään viserteli jo peippo. Kirjosieppoa odotellaan, pesäpönttöön  kotipihaan...
Pirtsakka ja suloinen kevätruno.
Hymyjä. Iloinen runo. :)

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut