Kuoren kauneus vaiko sisimmän

Runoilija Elämänliekki

mies
Julkaistu:
117
Liittynyt: 21.11.2007
Viimeksi paikalla: 20.9.2024 17:24

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Elämä on hyviä hetkiä, rakkaiden rakkautta, haaveita, antamista ennen ottamista, suklaan makeutta, ja sairauden surkeutta. Kaikkea hyvää ja huonoa, jotta se olisi elettyä elämää. Vaikka rakkaus onkin vain mielentila, biokemian aikaansaama harha, siitä on mukava kirjoittaa kuin se olisi totta.
 
Olen kuin paperikuva
nyrkissä rypistetty
nurkkaan heitetty

Olisinko enemmän elossa
jos silittäisit ryppyni
ripustaisit seinälle

kaikkien katsottavaksi

Vai olisiko parempi
antaa tuulen viedä mennessään
unohduksen maahan

muistelemaan
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ei ainakaan minnekään unohdukseen, ikinä.
Minulle tulee tästä mieleen eletyn elämän viisaus ja kauneus. Elämän uurteet ja rypyt ovat mielestäni kauniita. Nyrkissä rypistetty ja nurkkaan heitetty paperi ovat hienoja kielikuvia.  
sisimmän
se on vissi
kuoren kauneus katoaa
sisimmän vahvistuu

viisas runo
herättää lukijassa mietteitä
Kuin ei koiraakaan karvoihin katsota, ei kai ihmistäkään ryppyjen ja rönsyjen perusteella arvioida?
Minusta vanha käkkärämänty uuden suoran kasvun voittaa aina ihan heittämällä, ja kauneudessakin sata vastaan nolla!
Laulun sanat: sirpaleiksi peilin lyön se pystyy näyttämään vain pintaa."

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot