Pidän nukkuvista silmistäsi kaukana minusta
sillä valkoisella pilvipedillä jonkun toisen sylissä
Silti taivas jaksoi olla sininen suruni syvydestä
ilman sitä verestävää punaa sydämeni juuresta
Jonka itse piirsin tuskallani nimikirjaimistasi
ilman hyvästejä jälkiä jättämättä kynällä
Rikkinäisiä sieluja kilometreissä asti
eikä niitä voi saavuttaa huomenna puhtaalta pöydältä
Muistojesi kanssa jostain löydät aiheutetut tuhkat
etkä välittänyt tunteistani päiväkirjassa
Kellon ympäri mustetta itkin arvistani
sitä anteeksipyyntöä jota et sanonut koskaan
Liikaa sadetta soi ikkunoissa silloin
ja tarinakin oltiin kirjoitettu väärin
Enkä jaksanut huutaa sirpaleita ulos kehostani
jotka syötit kämmeneltäsi katkeran suloisesti
Joten voin nyt myös itselleni
antaa anteeksi kaikki valheesi
Mutta silti en voi tehdä sitä
koska vihaan sinua tarpeeksi
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis kaunis! Muttei kuitenkaan ehkä ihan parhaimpiasi. Pidin erityisesti kohdasta"mustetta itkin arvistani
"
Itselläni hieman saman tyylisiä tunteita, pystyn samaistumaan.
Tykkään runosta, suosikki ♥
mahtavan voimakkaita ja ketkeran kuuloisa sanoja.
upeeta.
sä oot vahva <3
*halii*
;( Riipaisevan koskettava. Surullisen kaunista ja vahvaa. <3
Joskus on mentävä vihan kautta,että pääsee irti ja saa itsensä vapaaksi rakkaudesta,hänestä,joka ei ollut sinun rakkautesi arvoinen.Todella upeasti tulkitset tuskaa ja menetettyä rakkautta.Mutta toivottavasti aikanaan vihan jälkeen löytyy rauha,sillä viha syö ihmistä sisältä ja kuluttaa rikki.Hieno,koskettava runo.
"Itkin sateella, mustetta, hän kaukana pilvipedillä...." upeita kuvia kulkee silmieni edessä, surua, katkeruutta ja lopulta helpotuksen anteeksianto itselle. Runosi on hieno, pieni tarina.
Jep,sama pyrkimys,ottaa kyllä aikansa..
upea ja vahva runo . mielettömän hienosti ja aidosti kuvailtu vihaa .
upeaa, en todellakaan keksi muuta sanottavaa .
Surullisen haikeaa. Hyvin tunnelmallista lukea. Kiitos arvostelustasi :)
Wau!! Tosi hieno!
Kiitti taas arvosteluistasi!
Hienoa tekstiä. Kielikuvat ovat osuvia ja herättävät melkein kuvat eloon päässäni. Kaikki se suru, viha ja katkeruus... ne suorastaan elävät tässä runossa. Hyvin taitavasti ilmaistu runo.
Sivut