Kuuletko sinä kutsuni huutona
tulikaan ei pala sielussa
Iskut rikkoivat peiliä pinnasta
ja lisää kyyneliä on tiedossa
Enkeleiden postikortit eivät kulje
joten kylmän kahvin tahrat jäivät kiinni
Siivet rikki sydänkin kahtia
ei lattialta pääse ylös voimalla
Pisaroita ripustettu lasiin valumaan
huurteeseen oli kivaa pirtää kukkasia
Lintunkin lensi matalammalla maalaamassa taivasta
horisontista etsin niitä lähteviä laivoja
Mustekin kuluu kirjan sivuilta
sadetta ennustamatta sillä kristallipallolla
Jonka jätit valkoiselle pöydälle
kertomaan meille tästä tulevasta aamusta
Joka koristeltiin sirpaleilla sormiin
eikä kukaan ollut ottamassa vastaan tätä viestiämme
Selite:
Noin neljän aikaan yöllä. Isi vietiin ambulanssilla sairaalaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
*halaus* Tämä oli haikean kaunis ja koskettava <3
Surun sekoittamaa pelkoa. Koskettavaa, sirpaleet satuttavat, niin elämäkin kolhii kipeällä tavalla :(
*halaa* :)
Nätti, ihana ;)
Jos joku on haikeaa, niin tämä. Ja jos joku osaa pistää haikeuden sanoiksi, niin se olet todellakin sinä. Niin kliseiseltä kun se ehkä kuulostaakin, mutta tämä jättää sanattomaksi... Jokainen säepari on vahvuutta täynnä. Hienoa. Jaksamista!
Kaunis, riipaisevan koskettava runo. Sirpaleet tulevat joskus silloin, kun niitä ei millään osaa odottaa. Tsemppiä ja voimia!
Hienoa sanojen käyttöä, ihana!
Kaunis..
tuo riipaisi! upeasti puettu sanoiksi se kaikki mitä tapahtui ja samaan aikaan se mitä päässä liikkui! ajatukset kun eivät ikinä ole selviä kiitos siis sinulle tästä kauniista ja upeasta runostasi! uskon että tulen lukemaan sen vielä kymmeniä kertoja enkä vieläkään ole huomannut kaikkea!
Voih... Surullista, niin surullista, mutta kaunista kuvausta. Onnistunut runosi.
Voimia Sinulle!
Sivut