Harhakuvia niiden käytävien seinillä
joka puolella samanlaisia ovia
Tuntemus on hyvin lähellä
käden viivat kuitenkin vievät muualle
Missä te olette?
haluan taas teidän luoksenne
Itken puroa poskille
ette ole pyyhkimässä sitä
Sydän jätti lyöntejä väliin
jalat juoksivat jonnekin
Järkytys niin kovin suuri
liimailla paperille nyt omia unelmiaan
Olin turvassa silloin
haluan palata takaisin
Mutta syli ei ole auki
käskitte meidän lentää siivillämme
Ehkä minä olenkin rikki
korjatkaa palaset omiin koloihin
Mutta en voi kääntyä
silti kelloni jäi siihen kevääseen
Selite:
Helvetin luovaa näin Jäkessä.
Kiitos Rusa 12 vuotta oli ihanaa aikaa <3
Kaipaan teitä aina Pirkko, Kati, Sari, Sirpa, Tiina ja Ellu :'(
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ui, siis jotain aivan ihanaa ja koskettavaa!! <333 oot tajuttoman hyvä runoilija!!
Haikeutta runosi täynnä. Erittäin kauniisti osaat surusta ja kaipauksesta kirjoittaa.
koskettava, todella hyvä, tykkään tosi paljon tästä :D
Loistavaa!
Ihania rakennelmia. :)
koskettavan kaunis runo <3
voimia sulle <3*halii*
Kaunis ja hauras, ihankuin runo vois puhjeta kyyneliin hetkenä minä hyvänsä sitä lukiessa.
Miten sä osaatkaan.. :)
Kuin tuuliajolla, tuttu ympäristö katoamassa ja ystävät lentäneet maailmalle. Kun jokin ajanjakso päättyy, surutyö on tehtävä ja niinkuin runossasi sanot
"käskitte meidän lentää siivillämme", jännittää varmaan lentää pesästä. Evästä matkalle on annettu ja on aika mennä eteenpäin. Upea runo, kiitos sanoistasi!
Runosi toi mieleeni tunnetilan vuosia sitten.
Ihanan herkkä ja söpö <3 ihanat sanat <3
kiitos kommentista <3
Sivut