tarkoitukseni..?

Olen väsynyt tähän väsymykseen,
uupunut voimattomuuteeni,
turtunut toimimattomuuteen ja saamattomuuteen.

Tahtomattani joutunut nöyrtymään vahvemman edessä,
antaen aikaa
aikaa
joka matelemalla etenee,
keholleni kerätä voimia ja parantua.

Pahoinvoivana tämän myllerryksen keskellä.
Mieli myllertää alhaalta ylös ja palatakseen taas alas..
Raivosta itseinhoon ja voimattomaan itkuun,
keho ei tunnu omalta..
hikoilua, tykytystä, paisumista, pahaaoloa, särkyä.

Toivottomuuteen melkein vajoan,
uppoudun suruun ja häpeään..
mikä ihminen minä olen,
mikä on tarkoitukseni täällä,
näillä voimavaroilla,
tässä tilanteessa?

Vaan onneksi onneakin elossa paljon on,
läheiset rakkaat avaa pimeimmänkin verhon,
antaa voimia tähän voimattomuuteen,
jaksamista jaksamattomuuteen.

Näin mennään taas hetkeen ja päivään seuraavaan