Paljon sanomattomia sanoja,
vielä enemmän kirjoittamattomia.
lukemattomia, monta asiaa ohitse mennyt,
ehkä myös Rakkaus kahden ihmisen,
kahden sydämen.
Jää Rakkaus tuo suuri, satuttavakin kokematta,
on kipua kiivasta sydämen, mi kyynelinä purkautuu itkuun aamuiseen, taas yksin olen ja päiväni aloitan, yksin päiväni Elämässäni kohtaan iloineen ja suruineen, ne jakamatta jää.
Kyyneleeni pyyhin pois, elän sittenkin, keskellä
kaiken tunteen pyörityksen ja ehkä rakkauden
löydän tuon, jos en tänään ehkä huomenna, kun Luoja suo ja olen valmis Rakkauden saamaan ja antamaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunis herkkä runo kokemattomasta rakkaudesta, sen kaipuusta, hienosti tunnelmoitu
Sivut