Puhelin
pirisee jatkuvasti
sähköposti
tulvii viestejä
uusia
yllättäviäkin asioita
ilmaantuu koko ajan
hoidettavia
järjesteltäviä
tehtäviä
aina
ja aina
odotan sitä päivää
jolloin opin sanomaan
kaikelle
ja kaikille
ei
sitä päivää
milloin vastuut loppuvat
ja vapaus alkaa
saisin vain olla
pirisee jatkuvasti
sähköposti
tulvii viestejä
uusia
yllättäviäkin asioita
ilmaantuu koko ajan
hoidettavia
järjesteltäviä
tehtäviä
aina
ja aina
odotan sitä päivää
jolloin opin sanomaan
kaikelle
ja kaikille
ei
sitä päivää
milloin vastuut loppuvat
ja vapaus alkaa
saisin vain olla
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kiitos tästä runosta! Mä tein itse sellasen jutun, et laitoin kännykän pois päältä ja annoin sen olla, oli viikon hiljaa, mut ei ne hävinny mihinkään ne jutut, sovitut asiat, tehtävät ja työt.
Se tila, että sais vaan olla... Sitähän mä oon hakenut kohta 40 vuotta. Fakta on, että eläkeikään asti veronmaksaja joutuu järjestelemään, sopimaan, raatamaan jne. Ja sit ku on eläkkeellä, niin sitä vaan kelaa, et mihin ne katos kaikki ne vanhat tutut.
Loppuuko ne vastuut jos pääsee johonkin laitokseen?
Ajatuksia herätti tää sun runo, heti tuli mieleen pari riimiä.
kun eläkeläisenäkin noin moneksi taivut!
Respekt - ja runo, puhutteleva teos -
pitäisikö sittenkin antaa itselle enemmän aikaa?
Sivut