isälle

Illalla taas metsään kuutamon valos läksin vaeltamaan.
Halusin hetkeksi päästä näitä ajatuksiani kasaamaan.

Mietin sitä mistä nykyinen minuuteni on rakennettu.
Koulussa on kirjatietojen siemenet miuhu istutettu.
Elämänkoulu on tavallaan särmiäni hienommiks hionut.
Isältä olen kuitenkin arvomaailmani peruspilarit saanut.

Isältäni opin jo nuorena ettei koko miehestä tee suurta.
Tajusin et ei saa paeta elämän mukana tuomaa vastuuta.
Ammensin myös taidon selvittää tilanteet puhumalla,
koska pahaa aina saa aikaan vaan nyrkin voimalla.
Huomasin myös sen et tunteiden näyttö ei ole häpeä.
On uskomattoman helpottavaa osata nauraa ja itkeä.
Opin myös sen et kun itseänsä osaa tarpeeksi arvostaa,
niin myös kavereita ja läheisiään on helppo rakastaa.
Taidon laittaa asia tärkeysjärjestykseen sain isältä,
niin välttyy monelta turhalta kiireeltä ja stressiltä.

Oikean onnen oppi on varmasti kuitenkin tärkein pilareista:
Täydellinen onni muodostuu omasta ja lähimmäisten onnesta!

Näiden tärkeiden arvopilareiden oppimisesta olen siulle kiitollinen,
koska esimerkkeinä opeistas olet opettajista paras mahdollinen.