ihahaa

määrätietoisesti
hän etsii sanoja, pegasostakin
           esi-isän piirongin alta
kristallivitriinin sivusta
uunin pangolta
koristenuken helmoista
           kuulee etenevät siipien iskut
           hirnahdukset aina kauempaa
           menkööt paska sekin
ja niin, lähes ylimielisesti
hän tarttuu kieleen
piiskaa, säkenöi ja äyskii

pegasos kääntyy kuin kääntyykin
istuu verannalle, pyyhkäisee
kömpelösti kaviolla silmäkulmaansa
            kuin ystävä pitkän eron jälkeen

pian iloinen hirnunta täyttää miljöön
hänkin, tuo sanojen etsijä
elämänsä vierikko, alkaa nauraa
            paperipino kirjoituspöydälle liikahtelee
            kuin meduusa
            sulkakynä lennähtää mustepulloon
            tartuttavaksi
hetken päästä lennähtävät ajatusten symbolit
väkevät sanat kuin automaattikirjoituksella
valkoiselle taustalle
taltioijan hymy valaisee huoneen
            ja pegasos, pegasos istuu siivet oiottuina
            terassituolissaan, siemaisee minttusiiderijuomaansa
            ja oli kuin olisi aina siinä istunut