Rakas ystäväni,
Ikävä että näin nyt kävi.
Kylmä maa sinut syleilyyn otti,
se tuleva sun viimeinen koti.
Monta lapioniskemää savea,
päällä kiviä monia iso kasa.
Siellä saat levätä ikiunta,
nyt on kivut kaikki poissa.
Muistan yhä sen kaiken ilon,
toit sydämeeni kun olin lohduton.
En saata muuta sinulle sanoa,
kuin kiitos kaikista vuosista.
En unohda koskaan sinua,
mukanasi kuoli osa minua.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi