Luon sinuun pitkiä katseita,
odotan silmiesi loistetta.
Punaisten huuliesi liikehdintää,
ujojen sanojesi helinää.
Seuraan salaa hymyä hentoa,
olemusta aidon rentoa.
Kuuntelen sydämesi monia suruja,
asioita elettyjä aitoja.
Lohdutan kuunneltuani asioita,
elämä jatkuu huomenna.
Rakkaus satuttaa aina loppuessaan,
sen totuuden me jokainen kohdataan.
Kaiken ihanan lopun hiipuessa,
tulee mieleen tunteet kaikessa.
Muistaa eniten asiat ikävät,
lähtenyt on nyt hän.
Selite:
2006
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi