Vuodesta toiseen tuijotit ja olit kuin kylmä kala,
ei tullut sanoja sun huulilta.
Pahaa pelkäsin monta vuotta,
kunnes se tapahtui ja heräsin unesta.
Olen mä paha ihminen,
palkaksi saa mitään hyvää en.
Kaikki mihin kosken minä,
muuttuu pieleen menneeksi nämä.
Vuodesta toiseen antanut olen kaiken,
riittänyt sekään ei luulen.
Kadun päivänä jokaisena,
hetkeä milloin tapasin sut ekana kertana.
Aavistin jo silloin ettei hyvää ole tiedossa,
kuitenkin matkaas lähdin pala kurkussa.
Mietin hetken,
mietin päiviä monia ennen.
Nyt en näe lasteni kasvavan,
pois lähdit sanaakaan en kuullut sun sanovan.
Kaksitoista vuotta annoin sinulle,
palkaksi sain tyhjän katseen mulle.
En saata hetkeäkään itkeä,
ei onnistu kun sielu on tyhjä.
Jäljellä on vain kipu päivästä toiseen,
kadottanut olen ilon sydämeen.
Valvottuja päiviä ja öitä,
tuska on aina läsnä.
Kauan en enää jaksa tätä kidutusta,
odotan hetkeä kun pimeys korjaa virheet ikuiseni aina.
ei tullut sanoja sun huulilta.
Pahaa pelkäsin monta vuotta,
kunnes se tapahtui ja heräsin unesta.
Olen mä paha ihminen,
palkaksi saa mitään hyvää en.
Kaikki mihin kosken minä,
muuttuu pieleen menneeksi nämä.
Vuodesta toiseen antanut olen kaiken,
riittänyt sekään ei luulen.
Kadun päivänä jokaisena,
hetkeä milloin tapasin sut ekana kertana.
Aavistin jo silloin ettei hyvää ole tiedossa,
kuitenkin matkaas lähdin pala kurkussa.
Mietin hetken,
mietin päiviä monia ennen.
Nyt en näe lasteni kasvavan,
pois lähdit sanaakaan en kuullut sun sanovan.
Kaksitoista vuotta annoin sinulle,
palkaksi sain tyhjän katseen mulle.
En saata hetkeäkään itkeä,
ei onnistu kun sielu on tyhjä.
Jäljellä on vain kipu päivästä toiseen,
kadottanut olen ilon sydämeen.
Valvottuja päiviä ja öitä,
tuska on aina läsnä.
Kauan en enää jaksa tätä kidutusta,
odotan hetkeä kun pimeys korjaa virheet ikuiseni aina.
Selite:
2/21
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut