jos minä kävelisin kaivopuiston rantaan ja hyppäisin. katsoisin sitä vettä siellä syvällä ja hengittäisin rauhallisesti niin, että kaikki ne hetket, joilloin en pystynyt hengittämään muuttuisivat merkityksettömiksi.
Sinä et tietäisi tästä mitään,
lakkaisinko minä olemasta?
Voisit kävellä Töölön kortteleita sateella ja kosketella seiniä,
joita pitkin käteni kuljettivat sormiani sadeiltoina kun aurinko ei valaissut mieltäni.
Voisit olla yhtä kanssani tietämättä että olen jossakin muualla. Voisimme olla yhtä hetkissä joissa kumpikaan ei tiedä toisesta.
Jos minä kuolen olen vain hetkellisesti muualla.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hienoa kuvaa maalaat kysyen. Loppu on erityisen hieno!
omaperäistä kerrontaa pidin paljon