olen katsellut käsiesi työtä
niiden voimaa ja nopeutta
hellää kosketustakin
olen ihaillut miehisiä käsiäsi
verrannut niitä omiini
nauranut niiden erolle
ja miehuuttasi
minulle vielä näkymätöntä
olen vilkuillut sinua
katsellessasi minua
huoneen poikki pöytien ylitse
näen sinun käsiesi liikkeet
niiden värinän ja epävarmuuden
minun katseeni alla
ja silmistäsi
halusi koskettaa minua
Selite:
Muisto wanhasta salaisesta rakkaasta (ehkä rakkaudestakin), jota ei koskaan lausuttu ääneen. Nyt on.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Herkkää ja ujoa. Suloista.
Herkkä ja erilailla kerrottu runo. Tunnelman voi lähes asitia ja nähdä. Pidin.
Tää oli ku omasta elämästäni muutama kuukausi sitten, ainoo ero, että tässä on onnellinen loppu. Mutta sitten arvosteluun; Todella kaunis runo maailman ehkä suloisimmasta tunteesta, siitä epävarmuudesta, pelosta ja perhosista vatsassa, jotka rakkaus tuo mukanaan. Erilainen ja kaunis, tunteellinen. Tässä tulee ikävä vanhoja aikoja, kun vielä luuli, että kaikki on mahdollista ja meneillään oleva ihastumisen tunne se aito oikea rakkaus :( Jollain tavalla siksi ehkä surumielinenkin, ainakin kun peilaan tätä omiin tunteisiin...
Onnea synttärinä, käyhän joskus lukemassa omia raapustuksiani! :)