Joskus on taitettava nilkkansa,
jotta tajuaisi
vääristyneensä
enemmän kuin jäsenensä.
Murrettava jalkansa,
jottei voisi kävellä ikuisuuteen
eikä sieltä takaisin.
Hei katso minua.
Olen peili, jota kartat;
sielu, jota syövytät.
Lakkaa juottamasta
minut humalaan ja
usko nyt:
totuus on huora,
joka tartutti sinutkin.
Selite:
aamen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea runo!
Tämä on ihan kuin MINULLE kerrottu.
Runo on niin aidon kipeä ja jotenkin raakakin. Sanat ovat kovia, etenkin tuo "totuus on huora" oikein hyppää silmille, hyvällä tavalla kuitenkin.
Runo alkaa ehkä vähän pehmeämmin ja kovenee loppua kohti.
Ensimmäisen säkeistön nilkkavertaus on tosi hieno!
Kursivoitu teksti on hirveän vaikuttava.
HIENOA!
raakaa tekstiä joka toimii.
itse on uskalla puhua näin kovia sanoja, pitäisi pystyä mutta en osaa.
runo on onnistunut kuvaus nykypäivästä ja tämän päivän ihmisistä. kaikki eivät vaan ole valmiita katsomaan peiliin. ja jotkut tuijottavat peilit rikkinäisiksi ja siltikään ne ei ehkä mikä totuus on.
upea runo tämä ja tuhannet kiitokset arvostelustasi:>
Ensimmäinen säe tosi hyvä,
tykkään paljon myös kokonaisuudesta. :)