Käsikirjoituksen puutetta koko elämä

Runoilija Karpalo

Miten elää, kun ei
tiedä vuorosanoja,

kohtauksesta toiseen improvisointia;

pieleen menee, että rytisee!

Arvasinhan minä sen.


Ohjaajan tuoli
aina vaan tyhjänä -

Olkaa hyvä. 
Aloittakaa.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Todellisuus puhuu, eikä vieläkään uusintaottoja. Impro pitää elossa, ennaltatietäminen turruttaisi. Näillä mietteillä ohjaajaa etsii lukija. Kiitos runoilijalle!
Elämässsä ei kaikki mene niinkuin pitää, sekin on elämän tarkoitus <3
Hieno runo. Varmaan kaikkia tarvitaan (sanoja, improvisaatiota ja ohjausta).
Ainahan sitä improvisoi tarpeen mukaan, elämällä on tapansa
siinähän se, jännittävyys!
koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi
saa niskaansa tahi lennättääkö
onni tai kuolema pilven reunalle

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut