Tänään minä en ole arvoisesi
minä vain tuijotan paperia,
syljen sanoja, piirrän mielikuvia,
mielikuvia toisten ajatuksiin,
sinunkin
Montako puuta olisi säästynyt
jos en olisi aloittanut koskaan,
montako, kymmeniä varmaan.
Linnunlaulupuiksi, varjoiksi susille,
niitä niiden olisi pitänyt olla.
Äläkä väitä, edes ehdota
että ne olisi kaadettu kuitenkin,
ne oli kaadettu minun vuokseni.
Kynänterän alle laitettavaksi.
Niinkuin sinäkin.
Kaadettavaksi ja kosketeltavaksi.
Ei , ei minulle vaan jollekin tärkeälle.
Sille joka piirtää merkkinsä sinuun.
Hssst .. nyt hiljaa, keskity.
Huominen tulee, niin se tulee aina.
Kuuntele, itseäsi.
Ajatustesi väriä, tunnusta olevasi hyvä.
Ja minä nautin, luen sinua kuin kirjaa,
niin sitä avointa.
Taitan pinnastasi sulan ja kirjoitan sillä
niitä kauniita sanoja.
Tänään en ole arvoisesi.
Huomisesta en tiedä ja eilistä en muistele.
Selite:
nro 900, erilainen mutta niin olen minäkin :)
Kiitos kaikille lukijoilleni !!!
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut