Elämä on valoja ja valon heijastuksia
siivilöitynyttä läikähtelyä
sarastusta
Kimallusta vedenpinnassa
Valoon me synnymme
kirkkauden lapsiksi
Ja valon kautta lopulta
kuljemme täältä eteenpäin
ajattomuuteen
Tuttu on kuitenkin myös
valon toinen puolisko
kaksoissisko
Joka sulkee maailman tummuuteen
kimalluksen alapuolelle
Peittelee mielen raskaaseen silkkiin
Ja vaikka kulkisi valoa seuraten
säteiden pilkahdusten perässä juosten
Kohtaa väistämättä myös pimeän
varjoisan kylmyyden
ja tukahtuneen tilan
Sillä ilman toisiaan
ei kumpikaan olisi mitään
Ilman yön pimeää
ei aamu ikinä valkenisi
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit