Syyskuu

Saapui jälleen syyskuu,
lehdet puista tippuu.
Ilmat nopeasti kylmenee,
mut sydän lämpenee.

Kaunis ruska kohta silmiin siintävi,
on, kuin aika siivillä kiitävi.
Luojaa saamme kiittää,
että vuodenaikoja riittää.

Rikkaus on tämä elämän,
että kohdata voi kylmän.
Lämmintä vaan paljon päälle,
niin voi kumartaa joka säälle!

Kaikilla ei vaihdu vuodenajat,
ikuinen helle, tai kylmyys vaikertavat.
Syksyn satoa korjata saamme,
kaiken me toisillemme jaamme.

Ainakin toivoisi asian olevan niin,
kaik`olis niin hyvin maailmassa siin.
Syksy värittää kauniiksi maiseman,
aivan, kuin olis se taideteos Luojan.