Yhden katseen verran
Mä muistan sen,
kuin illan eilisen.
Yhdessä istuttiin ja naurettiin muille,
hyväillen ja suudellen kului tunti toisensa jälkeen.
Nyt yksin odotan sua yhä, kuukausia myöhemmin,
tulevan mua vastaan, saman katseen kanssa kuin aina ennenkin.
Mutta kuin et mua muistaisikaan, vaellat ohi,
minuun katsomattakaan.
Putoan polvilleni, kunpa oisit antanut armoa edes yhden katseen verran. Nyt tukahduttaa mut rakkauden poissaolo samalla kun avaruuden tyhjiö räjäyttää mun pään.
En enää jatka, en edes yksinään.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
koskettava.. satuttava.. tiedän olosi, toivottavasti paremmin voit jo nyt.