ystävyydestä
Talvi heittää lunta niskaan, kun kuvittelemme kaupunkiin kesäiset kadut Minä poljen, mutta sinä katsot aina, tuleeko autoja Pomppujen kohdalla huudan: pidä kiinni Ja sinua sattuu ainoastaan mahaan, kun naurat niin paljon Ja vaikka kuljemme vain kotiemme väliä Joskus minusta tuntuu kuin olisimme yhdessä kiertäneet koko maailman Alkaen sinun pahvilaatikoiden peittämästä eteisestäsi päätyen Minun huuruisen ikkunani alle, jätämme pyörän odottamaan uutta matkaa Yöllä juomme teetä ja kuuntelemme, kuinka kauniisti kitara, taivas ja tähdet soivatkaan Myöhemmin saatamme lukea runoja ja parantaa maailman lause ja sana kerrallaan Mutta nyt minä tiskaan ja sinä kuivaat, tanssimme tiskiharja kädessä ja pyyhe olalla Naapurit ikkunassa, voisivat kuvitella, että olemme sekaisin ja outoja Ei, olemme ehkä luovan arjen hulluja Mutta meillä ei ole koskaan, ei sinun kanssasi ole koskaan tylsää
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana runo ja ihan niin ku tosi ystävyys onki :)