PYSY ALOILLASI
Kirkuu
kirkuu
pihamaan puissa
yksinäisten sielut
odottamassa valoa ja iloa
suurta täytymystä
ja kuninkuutta
ruosteisessa kolhitussa todellisuudessa
Suuruus kulki ohi
se ohitti kaihon äsken
Ollaan myöhässä
juokseminen on turhaa
Pysy aloillasi ihminen
ole ja kuuntele
Kaikella on aikansa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runollisen runollinen...hieno runo,
todella osuva sanoitus
runossasi
Vau. Tämä on taitavaa sanailua. Pidän, pidän ja pidän.
Tää upposi minuun.
Hiljaa hyvä tulee,
ja kaikella on aikansa.
Ihminen ; herätys!