Laineet yössä
Kadun mainingit pyyhkivät ajorataa
Aina uudelleen.
Vesiviirut juoksevat tuulilasin halki.
Valokeilojen virta risteilee kivessä,
kerrostalon muistissa.
Sora ratissa renkaiden alla.
Uudet aallot törmäävät, jakautuvat, valuvat
Aamuyön valliin.
Hotellin valot koettavat tuikkia tähtien lailla
pimeydessä.
Vesi pisaroi ilmassa,
Suden hetki vaihtuu varhaisiin varjoihin,
kuun silmä sulkeutuu
ennen kajastuksen ensisäteitä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hienosti piirustelet!
Nautin lukemastani, tää on elämysruno
sanoisin.
Kuvaa jotenkin osuvasti tätä keliä, mikä täällä nyt on..
Ja voipi tästä löytää tunnelaineitakin.