Peilityynelle pinnalle
Laskeuduttua taukoavat siivet
hiljaisena hahmo lipuu
Painotta, vaivatta
Pörröisissä höyhenissään
Vielä tuulen, taivaan suudelma
Sinulle, rakkaudessani nukkunut
Myrskyn silmässä seilaavalle
Olkoon ulappasi aallot leppeitä
Vesi viileää ihoasi vasten
Ja tyyni
Anna siellä olla aina tyyni
Sinun siivissäsi
Lennosta jo lepoon taipuneissa
Minun suudelmani ikuisesti
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi