Pimeys on niin hiljaista,
se hiipii selän takaa.
Saa mieleen kaikki kauheudet,
silti se lämmittää sydäntä niin.
kaihdinten läpi voi nähdä katulamppujen valaistuksen.
Mieluummin olisin vain pimeässä,
ajattelemassa kaikkia niitä kauheuksia.
Ei niitä mörköjä ja pahoja,
niitä muistoja vanhoja,
joita en päiväsaikaan osaa kohdata.
Pimeys tuo voimaa,
jotta jaksaa päivän olla miettimättä.
Joskus toivoisi pimeää pidempään,
joskus sen toivoisi pois menevän.
Pimeys kasvaa minussa,
tahdon sen aina omakseni.
Tahdon tuntea sen kaiken nyt,
en tahdo enää päiviäni pidätellä.
Anna pimeyden olla aina vaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit