Olen hiottu
olemaan yksin
peilattu kylmyydelle,
olen kaarnan karkealla iholla,
halattavaksi mennyt, sille ainoalle
Ihmisten katseet repivät ihooni riekaleita
äänet huutavat silmilleni värejä, joita ne eivät ole tottuneet näkemään
Tummien metsien ainut valo
on ohut juova kaarnan raossa
sinne pyrin
viimeisellä...
olemaan yksin
peilattu kylmyydelle,
olen kaarnan karkealla iholla,
halattavaksi mennyt, sille ainoalle
Ihmisten katseet repivät ihooni riekaleita
äänet huutavat silmilleni värejä, joita ne eivät ole tottuneet näkemään
Tummien metsien ainut valo
on ohut juova kaarnan raossa
sinne pyrin
viimeisellä...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit