Helmi

Olen hiottu

olemaan yksin

peilattu kylmyydelle,

olen kaarnan karkealla iholla,
halattavaksi mennyt, sille ainoalle


Ihmisten katseet repivät ihooni riekaleita

äänet huutavat silmilleni värejä, joita ne eivät ole tottuneet näkemään


Tummien metsien ainut valo

on ohut juova kaarnan raossa


sinne pyrin

viimeisellä...