En olisi halunnut menettää sinua,
enkä uskonut menettäväni sinua.
Mutta eräänä aamuna sain viestin,
jossa kerrottiin sinun lähteneen.
Silloin tunsin suurta surua ja vihaa,
vihaa itseäni kohtaan, koska en ollut luonasi
sillä hetkellä, kun olisit minua eniten tarvinnut.
En vieläkään voi uskoa, että olet mennyt pois,
minusta tuntuu, että taas kun tulen sinua katsomaan,
olet ovella vastassa, uliset ikävästä ja yrität pussata.
Mutta niin ei vain ole.
Vaikka olit vanha, niin silti jaksoit leikkiä kanssani
kuin olisit ollut 4-vuotias.
Lähdit liian aikaisin, mutta tiedän,
että nyt sinun on hyvä olla, ilman kipuja.
Sinä näytit minulle, kuinka voi selvitä,
vaikka suru olisi kuinka suuri.
Sinun ansiostasi ja sinun vuoksesi minä koetan jatkaa eteenpäin.
Onhan minulla muistot sinusta, jotka eivät koskaan katoa.
Tiedän ja toivon, että joskus vielä kohtaamme.
Rakastan sinua nyt ja aina ja tulet aina olemaan sydämessäni!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi