Miran niska murjottaa,
alaspäin kurkottaa.
Miksi en näe, miksi en kuule?
Syy selvää, ei silmän häivää.
Silmän tarkkuudella miettii,
mikä mahtuu purkkiin.
Asia kuitenkin ongelma on
sehän on selvä Andersson!
Ei niska tiedä tarkkaan,
mutta suomessa ei ole markkaa.
Eurot ovat vallanneet,
koala veljet kaljalleen.
Niska idean heittää
ja itsensä sopassa keittää.
Ennen kuolemaansa näkee salaa
ja sokeaksi palaa.
Loppu tämä niskan oli
ja nyt rauhassa lepää tovin.
Selite:
tää on koskettava..
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi