valmis

tunnen tyhjyyden kasvavan,
se täyttää rintakehäni
ja puristaa minut tukehduksiin.
miksi en minäkin?

yöllä herään hymyillen,
kunnes hymy vaihtuu itkuun
tajutessani sen olleen vain unta.
en jaksaisi odottaa.

näen tuskan silmissäsi
ottaessani asian taas puheeksi,
et ole valmis.
miksi minä sitten olen?

vielä pari vuotta,
tai kolme,
näin sanot aina.
en voi luottaa tulevaan.

tunnen tyhjyyden kasvavan
ja se rutistaa minut
ei kuoliaaksi, vaan tyhjäksi.
minä olisin valmis.