Lupaan sen, vielä sinä saat,
vierelles ystävän ikuisen,
kyynelten pyyhkiän lempeän.
Eikä yksinäinen luotikaan,
sydämmeesi reikää tee.
Lupaan sen, vielä auringon näät,
vielä se paistaa sinunkin päivään,
Vetäisee yltäsi harmaan peitteen.
Repäisee huolesi hunnun.
Vielä luvata voin, tässä olen.
Vaikken sanoisi sanaakaan,
jokaisen huokauksenkin kuuntelen.
Öisin valvon vierelläs siinä,
Kauas karkoitan painajaisen.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
