Ajan autolla sataakymmentä.
Tie on märkä ja tumma kuin taivas.
Puristan sormillani rattia,
pisaroita tuulilasissa.
En tiedä koska haluni pysyä tiellä,
on muuttunut haluksi kadota.
Ehkä se on aina ollut minussa.
Joku päivä päästän irti,
ja annan auton päättää mihin mennä.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi