Sillä valkoisella aurinkotuolilla
tunsin itseni enemmän naiseksi kuin koskaan.
Jalat harottaen istuin sylissäsi
kädet kietoutuneena niskasi taakse.
Miksikö?
Oli siinä niin vaikea istua,
näyttää hyvältä,
hyväillä
tulla hyväillyksi.
Sen varaston seinä
mihin tuoli nojasi,
värjäsi kämmenneni punaiseksi.
-pitäessäni laudasta kiinni,
pelätessäni ,
että että kaadumme hietikkoon.
Silti minä nautin naiseudestani,
kämmenet punaisena,
tukka sekaisin.
Sylissäsi, haluttuna.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Huh, upea.
Onnea päivääsi!
Jostain tupsahti näyttöruudullinen tämä ihana kesäinen tuulahdus... Hieno runosi, niin Aito, Aistillinen, Vallaton, Tunnetta täynnä, Niin Paljon Kesää. :))
Ihana.
...suosikkeihini tallennan
WAU!!! Tässä on sellaista aitikkuutta ja kesää, että ei voi olla rakastumatta tähän runoon.
Hienosti tämä runo toimii. Pidin kovasti ja on se ihanaa tuntea välillä itsensä naiseksi isolla N:llä.
Upea,aistillinen,kaunis naiseuden ylistys.