ennen,
sydämmeni pysähtyi aina kun näin sinut.
ilosta, jähmetyin.
mutta tällä kertaa,
jos sinut näkisin,
pysähtyisin.
en ilosta,
vaan pelosta.
sinua en pelkää,
en, vaan sinun sanojasi.
pelkään että pyytäisit anteeksi,
niin, pelkään,
että myös antaisin anteeksi.
Selite:
onko liian myöhäistä?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kiitos kommentistasi!
Tämä runo on ihanan erilainen verrattuna muihin rakkausrunoihin, sillä tässä ei ole sellaista ikuista onnea tai kamalaa tuskaa. Olet saanut paljon tunteita tähän runoon, pidin kovasti.
niin itekki pelkään et kun entinen kävelee vastaa ni tulee pyytää anteeks ja sit annan. jo kaks kertaa oon antanut ja nyt oon päättänyt etten enää ota takas. mut silti jos tulisi luokseni ni pelkään et sokaistuisin taas ja antaisin anteeksi jälleen. hieno runo siis!
WAU! ihan mielettömän hieno! tykkäsin niin hirrrrrmuisesti. suorastaan ahmin tämän runon. loistavasti olet osannut kirjoittaa. kerrassaan uppee runo. :)
Kiitos kommentistasi!
Tämä runo on ihanan erilainen verrattuna muihin rakkausrunoihin, sillä tässä ei ole sellaista ikuista onnea tai kamalaa tuskaa. Olet saanut paljon tunteita tähän runoon, pidin kovasti.
niin itekki pelkään et kun entinen kävelee vastaa ni tulee pyytää anteeks ja sit annan. jo kaks kertaa oon antanut ja nyt oon päättänyt etten enää ota takas. mut silti jos tulisi luokseni ni pelkään et sokaistuisin taas ja antaisin anteeksi jälleen. hieno runo siis!
WAU! ihan mielettömän hieno! tykkäsin niin hirrrrrmuisesti. suorastaan ahmin tämän runon. loistavasti olet osannut kirjoittaa. kerrassaan uppee runo. :)