Me puhuimme sateesta
ikkunoiden takana
valuvasta vedestä
Lapsuuden ukonilmoista
ja valtavista rakeista
Ja me maalasimme taivaalle sateenkaaret
Niin me puhuimme kaikki ne värit
tuoksut ja äänet
menneen ajan
Kesäöiden lempeät hämärät
Miten me nauroimmekaan niinä päivinä
kevätpurojen viileitä vesiä
levän liukastamia kiviä
Matonpesupaikalla männyn tuoksu
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
mukava tunnelma
Nostalginen, mutta samalla moderni Runo,
jossa tuntuu kirjoittamisen taito, mutta myös aito sydän ja mieli.
kirjoittajalla on haaste säilyttää tuoreus ja välttyä omahyväisyydeltä.
Sinun Runoissa aina tuoreus tuntuu raikkaana
ja lukija viihtyy.
Tämäkin oli kovasti hyvä Runo.
Olimme samassa ajassa me molemmat
muisteloissa entisaikaan...
Hienosti olet sanasi asettanut
niin lempeä on tunnelma...
Mulla on täällä muutama lempparirunoilija ja Sä olet ollut sitä siitä lähtien kun eka kerran sain lukea tuotantoasi Suomi24 sivuilla.
Tässäkin on niin loistavia kielikuvia ja nostalgista tunnelmaa, että olen kade taidoillesi. Tämä on suoraa puhetta ja faktaa!!!
Lensin lapsuuteen variksen siivin.
Runossasi on kerrassaan upea sanoma.
Kipeän kaihoisa runo -ja kaunis. Ihana.
Kesän tuoksut tulvivat nenään runostasi.
Ihana.
Maniota kuvausta,pidä.
Sivut