Ajatuksia Kesäyössä.

Nuoruuden iloiset päivät
ovat jo hävinneet muistojen Sargassomereen.
Lintujen laulukaan ei kuullosta enää
samalta kuin ennen.
Pehmoinen yön tuuli suhisee pensaiden oksissa,
vaikka en sitä kuulekkaan enää.
Kohta kajastaa valo idästä,
luonnon konsertti odottaa vielä hetken
kunnes metsä on täynnä iloista laulua.
Auringon lämpö on herättänyt luonnon eloon.
Nyt siivet saa lentää nyt ,suut saa laulaa,
loputon ilo on päiväksi tullut.
Vieläkö minullakin on aikaa elää ?
Tähdet taivaalla kertokaa minulle
milloin siipeni katkaistaan.
Milloin tieni kulkee kohti viimeistä tulta.
Saviuunissa kehoni murennetaan pois,
uudet siivet sieluuni silloin kai saan,,
Edessä mystinen uusi elämä.
Karmaansa ei kukaan voi ohittaa.

mörrikki.