Nimetön

Halasin sinua,
vielä yhden viimeisen kerran.
Ruumiisi oli jo viilennyt,
tunteja oli kulunut.

Viimein päästin irti,
annoin kantaa sinut hautaan,
kaivettuun kuoppaan maahan.

Ajatuksissani olit jo lähtenyt
kohti vireämpiä maita.
Pääsit muiden seuraan,
toivottavasti sinun on hyvä olla.

Sinua kaivaten,
sinua rakastaen,
suru valtaa minut,
suru pysyy minussa.

Rakastan sinua aina