Kuumaa asfalttia kuljen
kohta syliini sut suljen.
Ajan hiljaa kujaa pitkin
myönnän: ikävääni itkin.
Näen sinut, kiiruhdan
syliisi nyt uppoan.
Tartut minuun
minä sinuun.
Takerrun, kunnes irroitan...
lopullisestiko?
Selite:
Eräs elämänvaihe....jossa paljon kysymyksiä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettaa syvältä
Miksi irroittaa lopullisesti jos ikävä kuitenkin jää... Tätä jäin pohtimaan... ehkä siihen on syynsä, että on helpompi irroittaa...