En tiedä miksi on näin, mutta vihdoinkin tunnen todella ymmärtäneeni jotain suurempaa.
jotain sellaista, mikä tekee minut surulliseksi ja kuitenkin samanaikaisesti tiedän olevani onnellinen, viimein onnistuin.
-En ole enää riippuvainen...
Riippuvainen tunteesta, jonka ihmisen petollinen aivojen osa, limbinen järjestelmä aiheuttaa. Omat aivomme huijaavat meidät tuntemaan jotain sellaista, mitä emme todellisuudessa tunne.
-Vihdoinkin vapaa...
Vapaa löytämään jotain aitoa sisimmästäni. Jotain sellaista, mikä saa minut vielä pitkänkin ajan kuluttua virnuilemaan ja ajattelemaan tapahtumia siitä päivästä, jolloin sen ymmärsin.
-Kiitos sinulle, joka autoit ymmärtämään...
Selite:
Ja edellisestä suhteesta. Tullu kirjotettua jo aikapäiviä sitte, mutta ei vaan oo saanu aikaseks lisättyä tätä tänne.. Nyt sain ^.^
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
pirtana ko nyt vaan lisäilet! toki voit plokata osan, mie olen monesti tehny nii että olen eka lisäny tänne, sitte olen viiden minuutin päästä piilottanu sen ja lopulta poistanu :D
ossaathan sieki! <3 lisäilisit vain useammin tuotoksias. mulla tosisti tuntunu viimiset puol vuotta etten mie enää ossaa kirjottaa yhtään :(
mikskään mulle tulee tuosta limbisestä mieleen ko nipsu selitti kuinka ne kaikki lillii sielä solulimassa :D