Tarina

On outoa, kun löytää itsensä katsomasta ulkopuolelta.
Seison täällä, mutta oikeasti haluaisin olla siellä.
Miksi annoin itseni uskoa, että ihmeitä voi tapahtua?
Koska nyt minun pitää teeskennellä etten välitä.

Luulin sinun olevan satuni, ilman nukkumista tuleva uni.
Tähdelle tehty toivomus, toteen käynyt.
Mutta kaikki muut näkivät, että olin sekoittanut tunteeni totuuteen.
Kun oli olemassa minä ja sinä.

Vannoin tuntevani melodian jota lauloit.
Ja kun hymyilit minulle, luulin voivani laulaa mukana.
Mutta sitten menit ja vaihdoit sanat
Nyt sydämeni on tyhjä
Minusta on vain jäljellä entinen ja olipa kerran.

Nyt tiedän ettet ollut satu, ja unet on tarkoitettu nukkumista varten.
Ja toiveet eivät vain toteudu.
Koska nyt minäkin näen, että sekoitin tunteet väliin totuuden.
Koska pidin siitä näystä, kun oli sinä ja minä.

En voi uskoa, että olin niin sokea.
Oli kuin olisit kellunut samalla kun minä hukuin, etkä tehnyt mitään.
Koska pidin siitä näystä.
Luulin puhuttavan sinunkin tunteista
kun kuulin tarinan sinusta ja minusta