Minä syvennyin taas oman mieleni harmaaseen maisemaan
Kädessäni oleva peili lipesi käsistäni ja paiskautui särkyen maahan
Pystyin näkemään sirpaleissa oman elämäni, omat hetkeni
Isoimmat sirpaleet kertoivat suurista teoista ja muutoksista
Niistä, jotka näkyvät ulospäin ja aiheuttavat kohinaa ympärilläni
Mutta ne kaikkein pienimmät sirpaleet, ne mitä kukaan muu ei nähnyt
Olivat pahimpia virheitä, pahimpia sanoja ja tekoja lähimmäiselle
Ne tunkeutuivat syvälle ihon alle ja pysyvät siellä ikuisesti
Vain minä tunnen niiden aiheuttaman viiltävän tuskan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Suruisa
tosi hyvä
ajatteluttaa runosi
Suruisa
tosi hyvä
ajatteluttaa runosi