Aamunsarastukset
tulevat aina liian aikaisin silloin,
kun etsii piilopaikkaa toivoen,
ettei aamu löytäisi perille vielä,
rikkomaan yön lumouksia
Sinä kannat minut halki heräilevän kaupungin,
huomeneen, joka on silti valovuoden päässä
käsivarsillasi katoan hetkeksi,
eksyn, enkä enää pelkää.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Mardrömmen | Rikokset | 12.4.2015 | 0 | Runo |
| Mardrömmen | Berliini 2.0 | 13.3.2015 | 1 | Runo |
| Mardrömmen | -0,7kg | 12.1.2015 | 2 | Runo |
| Mardrömmen | Kaiku | 21.11.2014 | 0 | Runo |
| Mardrömmen | Nimetön | 7.11.2014 | 0 | Runo |
| Mardrömmen | Ylihuomenna | 27.9.2014 | 0 | Runo |
| Mardrömmen | Kauhu | 20.9.2014 | 0 | Runo |
| Mardrömmen | Nimetön | 1.9.2014 | 0 | Runo |
| Mardrömmen | Nimetön | 28.8.2014 | 5 | Runo |
| Mardrömmen | Nimetön | 26.8.2014 | 0 | Runo |
Kommentit
Todellakin, yön vaihtumisesta aamuun ja uuteen päivään, siinä aina jotakin erityistä, taitoskohta, jossa epävarmuuttakin.
Hyvä runosi, ja sen ajatus.
Todellakin, yön vaihtumisesta aamuun ja uuteen päivään, siinä aina jotakin erityistä, taitoskohta, jossa epävarmuuttakin.
Hyvä runosi, ja sen ajatus.
Kunpa yö vain jatkuisi ... Ihana!
Yön lumous, mikä ihana pelastuksen pursi tämän kovan maailman keskellä. Toimii, uppoaa. Ei siis pursi vaan runo, minuun.
Ihana