Kävelen lumisella polulla
kunnes eteeni avautuu
ruusutarha. Näen sinun seisovan
edessäni ojentaen punaista ruusua.
Maa pettää altani ja yhtäkkiä herään
sängystäni. Se oli vain unta mutta
miten tuo ruusu on vieläkin kädessäni?
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Synti | tylsyyden lopputulos | 31.10.2010 | 0 | Runo |
| Synti | Elämän valo | 8.8.2010 | 3 | Runo |
| Synti | Isälle | 31.5.2007 | 19 | Runo |
| Synti | Pieni ihminen suuri sydän | 13.9.2006 | 9 | Runo |
| Synti | Rakkaus on ikuista | 11.9.2006 | 2 | Runo |
| Synti | Riippuvainen sinusta | 11.9.2006 | 6 | Runo |
| Synti | Kaipuu | 6.9.2006 | 5 | Runo |
Kommentit
jotenki viattomalla tavalla suloinen,
pienellä hiomisella tästä voisi saada oikein hyvännäköisen runon.
Rivitys vähän mättää, mutta toisaaltahan sisältö on tärkeintä.
Pieni klisee, mitä uneen tulee, mutta tosiaan, kokonaisuutena noisakin pikkuasioista huolimatta varsin kaunis (:
Oih, puhdasta rakkautta näkee enää harvoin.
Romantiikka vieläkin harvemmin!
Runon nimi ei voi mitenkään olla "Epätoivo", vaan !"Unelma" tai "Rakkaus", "Sinä" tai "Ikuisuus".
;D Pidä tuo...*nauraa onnellisena*