Sormiraudoissa

Ajatuspuuroa,
tummanharmaata ja paksua
(käsittelemättömistä tunteista)
yhdistyneenä tunnemössöksi,
joka taivuttaa seinähulluuteni tunnevammaksi.

Sydän ruumispussissa, kynättä sormiraudoissa

Asenteella.

Heiiii, kaikki tykkää!

Ja äsken tossa vanhoja lukiessani huomasin, että kun kirjoittaa pätkivää ajatusta
niin mutta, sehän on jo valmis runo.

Vai onko reikä aivoissani yksistään taiteellinen?

Ja se on ny sit sillai, et iha kuule sama meitsi menee tupakalle.