260210
23:43
En kaipaa sinulta mitään helvetin ymmärrystä
Älä edes yritä nähdä mieltäni
Sinulla ei, muiden tavoin, ole taitoa siihen
En anna heidän enkä sinun kehittää sitä
Älä tee johtopäätöksiä minusta ja mielenliikkeistäni
Kun et niistä tiedä paskan vertaa
Kaikki ei ole sitä mitä antaa ymmärtää
Se on minun keinoni paeta
sinua, heitä, maailmaa
Kaikkea
Haluan sinun vihaavan minua
Sillä silloin otteeni irtoaa
Siitä pienestä sydämenpalasta,
jonka omistan sinulle
Pala palalta, hitaasti, haihdun pois
Kipuni pitkittyy ja mieleni hajoaa
Enkä enää usko, toivo tai rakasta
Tunteeni ovat enää hiljaisia huokauksia päässäni
Ei niistä enää mitään tule
Ei pidä tulla
Selite:
Jos jotain runoilijakolleegaa kiinnostaa ihmisen psyykkeen hajoaminen ja ahdistus, tässä olisi oiva esimerkki!
RUUMIINAVAUSPÖYTÄKIRJAt kertoo omakohtaisista kokemuksista ja tuntemuksista, kun mieli osoittaa romahtamisen merkkejä ja todellisuus on pelkkä häilyvä varjo.
Enjoy!
- - -
Ensimmäinen osa on nyt täällä. Olen näistä aika ylpeä, sillä jos olisin nyt halunnut kirjoittaa tuntoni näistä ajoista ylös, en olisi saanut paljonkaan paperintäytettä. Runosta parisen sanaa; tässä tekstissä kuvataan yleisesti sitä henkistä pahoinvointia ja ilmiöitä mitä se aiheuttaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
