tuulesta temmattu

Se hetki meidät sitoi, kun kätesi laskit hellästi omalleni.
Kun katsoit silmiini, niin pistävästi.

Kun tuuli hiuksiani kiskoi, sä silitit niitä hellästi.
Sen hetken sain kanssas jakaa, aivan lähelläsi.

Sanas niin lempeät, kosketukses hellä, pian
vaihtui valheisiin.
Niihin turhiin ja raastaviin.
Suljit oven välistämme.
Kaivoit kuilun väliimme.
Vain tyhjää, synkkää ympärillämme.

Älä tule lähelle, etsi joku muu.
Joku kehen voit oikeasti sitoutua.
Kehen rakastua. Älä jauha paskaa mulle, en urhaisi enää ajatustakaan sulle.