Sydän lyö samaa tahtia,
yhä vain lujemmin,
mitä askeleet lähenevät käytävällä.
Silmät porautuvat oveen,
odottaen.
Askeleet kuitenkin kaikkoavat
viereisestä ovesta sisään.
Kyyneleet valuvat poskille.
Tuntuu kuin joku
kiristäisi narua
sydämeni ympärillä.
Joka kerta kun näen sinut
haluan vain huutaa
ja anella...
"Älä jätä minua yksin,
pidä minua vielä
kainalossasi
vain pienen hetken..."
Jos vain sen hetken
maailma katoasi
ja
saisin vain unohtaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vahva runo sydämmen kaipauksesta.
Tykkäsin.
Riipaisevan koskettava ja kaunis runo