tunneli

minulla on
tunnelissa

piilossa pieniä valoja veikeitä
värejä

mustaa ja valkoista

kultaa ja hopeaa
sormusta sormeen

hakkaa hakkaa
lakkaa jo rakastamasta

jos sinun täytyy vuokseni niin

olla olevinasi
kun
heti lähdettyäni mietin

etten koskaan pääse
tunneliin
väreihin
toivotuksiin
elämään,

kanssasi yhtä ja samaa
iänikuista ja kulunutta tietä
marssaamaan

kirkkourkujen soittaessa

viimeisiään samalla tavalla
kuin

draamasarjassa raavitaan rannetta
vitun auki

ruosteisella partahöylänterällä
mikä aina löytyy

hullujen syömien pillereiden takaa,
pillerien, joiden purkit ovat oranssinruskeita ja
kannet valkoisia kierrettäviä kapistuksia
ja niissä pillereissä on sateenkaarennäköisteos

värejävärejävärejä edelleen

värejävärejä auttakaa värejä

ne on jäänyt tunneliin
ei kai niitä voi

enää auttaa