Emmää ossaa
sitä sannoiksi pukia
kuinka palijo nää mulle oot
Kaikkihan sen kyllä näkkee
ku mää sun kans kävelen
että kyllähä tuo likka
o iha pihkasa
Emmää suuria sanoja
kehtaa sulle sanua
Ekkä sää niitä jaksais
etes kuunnella
Tämmöne mää oon
niinku tiijät
pikku suttura vaa
mutta sun äänen kö kuulen
mää iha puhkian kukkaan
Sun hengityski riittäs
mulle mussiikiksi
Hetkeks taas muuttusin
sutturasta enkeliksi
Mää oo vaa tämmöne
pikkulikka
jolla sydän pakahtuu
aina ku se sut näkkee
Ei kai siihe etes
mittää runoja tarvii
Kai sää sen
mun naamastaki näät
Että kyllä mää sua rakastan
sydän kallellaa täälä
aina ootan
Selite:
murretesti
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi